Recent Posts

Archive

Tags

Marjojen hinnoittelusta, kaarnikkakiljusta ja lastenkirjoista


Nyt tulee pitkä postaus, yrittäkää kestää.

Miehä lähin tähän kokeiluun aika isolla riskillä, mikä on kyllä minulle ihan ominaista. Kaikkee pitää kokeilla ainakin kerran. Tässä marjastushommassa vallitsee semmonen yleinen käsitys, että sitä vaan ohimennen vähän keräillään vähän niinku harrastuksen vuoksi. Mie soittelin tänään mummon kanssa aamulla, ja mummohan se kertoi kuinka hän silloin nuorena tyttönä saatto kerätä 16 ämpärillistä päivässä kun sattu hyvälle marjapaikalle. En kyllä tajua että miten, minulla on ihan hirveä tekeminen jo kahessa ämpärillisessä, vaikka luovuinkin nyt näillä keleillä käsin keräämisestä ja kerään nyt ainakin toistaiseksi rohmulla (kun ne joutuu ne marjat putsaamaan joka tapauksessa, kun kosteessa mettässä kaikki roskat tarttuu käsiin ja marjoihin).

Miehä kävin siellä minun super-puolukkapaikassa, mikä eilen jäi kesken. Vaikka siellä on marjaa tosi paljon, meni miulla taas kolme tuntia, että sain yhen ämpärillisen kerättyä. Toki tämä keräämisen vauhti ja tehokkuus on monen sattuman summa: märässä metässä ne puolukkavarvut taipuu tosi lähelle maata, jollonka se marjojen kerääminen on huomattavasti työläämpää (niitä varpuja joutuu nostamaan ylöspäin ennen poimimista, mikä jo vähintään tuplaa poiminta-ajan). Lisäksi, koska en ole kovinkaan tottunut fyysisesti tuohon marjojen keräämiseen, alkaa minun selkä näin neljän päivän jumppaamisen jäliltä olemaan aika kipeä ja jouduin pitämään tosi paljon venyttelytaukoja, mitä kylmä ja märkä keli ei luonnollisestikaan yhtään helpota. Jos mie saisin valita, niin ehän mie poimis kun lämpösinä ja aurinkoisina päivinä, mutta jos mie niitä päiviä jään odottamaan niin mahan joutua oottamaan kevääseen asti.

Hankkeen suositushintahan oli mustikalle 5€/kilo ja puolukalle ja variksenmarjalle 3€/kilo, millä hinnalla mie oon nyt myynytkin tuota puolukkaa, variksenmarjan ja marjasekoituksen osalta hinta on tingattu neljään euroon kilolta. Jokuhan saattas ajatella, että onpa hyvä hinta (esim. mummo kertoi että heijän perällä putsatusta puolukasta maksetaan poimijalle alle euro kilolta, millä hinnalla btw minä en keräis yhen ainoata ämpärillistä), mutta jos nyt ihan realistisesti ruvetaan laskemaan, niin on se tuokin suositushinta vielä ihan liian alhainen työmäärään nähden. Sen yhen ämpärillisen keräämiseen menee hyvällä, kuivalla kelillä se 1,5-2 tuntia, paitsi jos on minun mummo, joka kuulemma saa kerättyä Maailmansodan aikasella rohmulla ämpärillisen tunnissa. Sitten kun kerää rohmulla, niin se marja on pakko putsata. Minun täytyy myöntää, että oon ehkä putsannut liiankin tarkasti (kun perfektionisti vähän oon), ja nyppinyt niitä kantojakin suurimmalta osalta pois, vaikka ei vissiin tarviis (enkä tee sitä kyllä enää). Pelkällä ritilällä putsatessa saa ämpärilliseen menemään aikaa reippaasti yli tunnin (minun tapauksessa puhutaan päälle parista tunnista per ämpäri, mutta tämä lienee muuttuu nyt kun jätän ne kannat rauhaan). Jos siitä ämpärillisestä puolukkaa saa sen vajaa pari kymppiä suositushintaa noudattamalla, niin ei siinä jää tuntipalkkaa, kun laskee sen marjapaikan etsimisajan, matkat ja toimituksen mukaan ämpärilliseen käytettyyn aikaan.

Jotta tämä ois kannattavaa, pitäisi hintojen mennä suunnilleen näin:

Siivoamaton puolukka tai variksenmarja sen 18€/ämpäri

Siivottu puolukka tai variksenmarja vähintään 28€/ämpäri, mieluummin 30€

Siivoamaton mustikka vähintään 35€/ämpäri

Siivottu mustikka vähintään 45€/ämpäri, mieluummin lähempänä viittä kymppiä.

Pitäisi sen verran arvostaa sekä itse raaka-ainetta, että omaa työtään, että marjojen poimijat pääsisivät tuosta hintakuopasta. Jos hommasta maksettaisiin tuommoinen kohtuullinen korvaus, alkaisi varmasti löytymään niitä poimijoita omasta takaa, ja saatais sekä ravintoloihin että kauppoihin oikeasti paikallista marjaa. Ja tämä hinnoitteluhan oli yksi niistä asioista, mitä tässä ihmiskokeessa nimenomaan on tarkoitus tutkia.

Toinen asia mitä piti tutkia oli se, että miten TE-toimisto, KELA ja ammattiliitot suhtautuvat siihen, että hankkii työttömyysajanjaksolla lisätuloja marjanpoiminnalla. Mie soittelin tänään TE-toimiston kanssa (koska olen tällä hetkellä ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ensimmäistä kertaa elämässäni muuten). TE-toimisto pyysi minua tekemään selvityksen sekä tällä hetkellä kesken olevista aikuisopinnoista ja entisestä yritystoiminnastani sekä nykyisestä osa-aikaisesta kevytyrittäjyydestäni. Marjanpoiminnasta he eivät olleet ollenkaan kiinnostuneita, mutta kertoivat, että marjoista saadut tulot pitää ehkä ilmoittaa KELA:an siinä vaiheessa, jos/kun työttömyyskorvausta hakee. Tämän KELA-asian selvitän siinä vaiheessa, kun saan sieltä ensimmäiset paperit. Tämä on jännää siinäkin mielessä, että kun ei ole koskaan ollut oikeasti työttömänä, niin tämä on tämän asian byrokratiakin minulle ihan uutta.

Se hyvä puoli tässä on joka tapauksessa, että miun aivot on alkaneet taas toimimaan, kun oon saanut pyöriä luonnossa ja aikaa ajatella. Miehä oon tarjoilija normaalisti, oon mie paljon muutakin mutta se on tämänhetkinen ammatti. Mie suhtaudun työhöni hyvin vakavasti, teinpä sitten mitä vaan, mutta se kun on päivittäin tekemisissä ison määrän ihmisiä kanssa, vetää minulla aivot vähän tukkoon ja luovuus jotenkin sumenee, ihan sen takia, että mie kun oon töissä, niin annan aina kaikkeni, että asiakkaat lähtisivät tyytyväisinä. Se ei oo minulle semmonen "ihan sama, duunia se vaan on" niin kuin joillekin. Ja sitten kun on vielä esimiesasemassa, niin kokee olevansa vastuussa myös muiden työn jäljestä. Ei siinä paljoa jää päivän aivokapasiteettia käyttämättä. Pointti tässä on se, että nyt kun kerkiää ja pystyy taas ajattelemaan, oon mie saanut hirmu monta hyvää ideaa, mitä kaikkea mie voisin tehä ja kokeilla. On yritysideaa ja sovellusideaa jos jonkinlaista ja muistin taas, että niin minun piti kirjottaa lastenkirja. Yksi kaveri kävi yks ilta kääntymässä ja suunniteltiin kaarnikkakiljua ja kaarnikkapontikkaa, että kuinka sitähän vois ruveta laittamaan ja pullottamaan ja myymään ravintoloille, niin ois taas turisteilla ihmettelemistä. Ei varmaan ois kellään mitään sanomista tähän (juu ei olla oikeasti rupeamassa tekemään).

Huomiseksi on luvattu täyttä vesisadetta, niin mie annan selälleni vapaapäivän. Ehkä sinne kasvaa lihakset ja kestävyys on taas ylihuomenna parempi. Ulkoiluhousuja oon joutunut kiristämään lähes leveimmästä mahdollisesta kapeimpaan mahdolliseen jo nyt, että saapa nähä millekä näytän kokeilun päätyttyä.

Metsässä: 3 h

Marjoja: 1 ämpärillinen, n.6 kiloa

Päivän palkka suositushinnan mukaan: 18€

Pari ämpärillistä pitäis tänään putsata. Huomenna saan toimitettua loput yksityishenkilöiden tilaukset, niin sittepä alkaa vasta se todellinen urakka, kun alan keräämään yrityksille niitä HUOMATTAVASTI isompia määriä.

  • Instagram
  • Facebook

©2017 Tiia Savelius

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now